Ville Haikola, 26, työskentelee Suomen Punaisen Ristin valtakunnallisessa hiv-neuvontapuhelimessa vapaaehtoisena. Kokemusta on kertynyt puolentoista vuoden ajalta. ”Neuvontapuhelin on kohtaamista ja henkistä tukea niitä varten, jotka pelkäävät saaneensa tartunnan”, Haikola selittää. Töitä tehdään sen verran, mitä milloinkin muun elämän ohella ehtii. ”Meiltä saa ajanmukaista tietoa sukupuolitaudeista ja hiv-testeistä – tietoa, joka monilla nettisivuistoilla on aikansa elänyttä. Soittajat miettivät usein mahdollisen altistustilanteen riskejä ja puhelu on hyvä paikka niin testiinohjaukseen kuin väärien käsitysten korjaamiseen.” Haikola aloitti vapaaehtoistyöskentelynsä Aids-tukikeskuksen kautta jakamalla kondomeja ja muistuttamalla turvaseksistä baareissa. Siitä syntyi ajatus ennaltaehkäisevän hiv-työn jatkamisesta. Ennen ensimmäistä puheluaan hän osallistui koulutukseen, jossa työnkuvaa käytiin läpi. Toimintaan ryhdyttiin koulutuksen jälkeen nopeasti, vaikka alkuun se hirvitti. ”Työn oppii vain vastaamalla puheluihin.”

Ryhmätapaamisista tukea

Neuvontapuhelimeen vastataan kotoa käsin omalla kännykällä näppäilemällä tietty koodi puhelimeen. ”Työ on mielenkiintoista, mutta joskus myös raskasta”, Haikola kertoo. Kerran kuukaudessa vapaaehtoistyöntekijät kokoontuvat yhteiseen tapaamiseen, jossa keskustellaan alan uusista tuulista sekä puretaan ja käydään läpi puheluita. Paras palaute tulee soittajalta jonka äänestä kuulee, että tieto on ollut avuksi. ”Tärkeintä ennaltaehkäisevässä työssä on estää sairauden leviäminen.

Jos saan työpäivän aikana estettyä yhdenkin tartunnan, työni tarkoitus on täyttynyt.” Haikola opiskelee terveydenhoitajaksi viimeistä vuotta, eli on alansa puolesta tyypillinen Punaisen Ristin hiv/aids-ohjelman vapaaehtoinen. Useimmat työntekijät ovat terveydenhuollon ammattilaisia, sekä luonteeltaan avoimia ja sosiaalisia: ”Täytyy kyetä puhumaan hankalistakin aiheista kuten seksistä.”

Nuoria tarvitaan mukaan

Vapaaehtoistyötä voi tehdä lähes kuka tahansa – Punainen Risti kouluttaa kaikki mukaan haluavat. Peruskurssi järjestetään neljä kertaa vuodessa. Ville kaipaisikin työkavereikseen lisää oman ikäisiään ja luettelee syitä, miksi nuorten kannattaisi tulla mukaan toimintaan: ”Työstä saa tärkeää kokemusta, löytää uusia kavereita ja tietenkin vapaaehtoistyöstä on hyötyä kun hakee oikeita töitä.” Haikola uskoo, että nuorten vapaaehtoisten mukanaan tuomille uusille näkökulmille ja toimintatavoille olisi käyttöä.

Haikolan mielestä hivistä keskustellaan liian vähän. Asiaan voisi ottaa kantaa monella tasolla: matkailijoille, jotka ovat hakemassa rokotuksia terveydenhoitajalta, tulisi antaa rokotuksen yhteydessä kondomeja. Haikolan mielestä hiv-työssä on pitkälti kyse seksivalistuksesta. ”Aiheesta pitäisi puhua avoimemmin ja enemmän.”

Teksti Arla Joensuu, juttu on ilmestynyt Sprayssa 04/09