Viime viikkoina sähköpostiin on tupsahtanut tavallista enemmän ns. huijaussähköposteja (lisää osoitteessa http://www.tietosuoja.fi/33492.htm). Yleensä niissä on tavalla tai toisella pyydetty rahaa. Olen jättänyt itselleni tulleet viestit omaan arvoonsa, koska tiedän ne huijauksiksi.
Mutta kaikki eivät niin ajattele. Olen itse asiassa ollut vähän hämmästynyt, että niin moni ihminen pitää eri puolilta maailmaa tulevia viestejä ihan aitoina. Varsinkin monet sellaiset kirjeet, joissa lähettäjä väittää olevansa suuressa hädässä, järkyttävät vastaanottajia. Kun joku väittää olevansa kidutuksen uhri - jota kukaan ei auta – tulee ensimmäisenä mieleen, että häntä pitäisi auttaa.
Valtaosassa tapauksista kyseessä on kuitenkin huijaus.
Joskus huijausviestit ovat hyvin aidon tuntuisia, kun ne näyttävät tulevan esimerkiksi tutun pankin osoitteesta. Kun siinä vielä sanotaan, että pankin palveluissa on ongelmia varsinkin salasanojen kanssa, tuntuu asia usein aidolta. Mutta ihmisten ei missään tapauksessa, ei koskaan, pidä ruveta lähettämään tarkempia pankkitietojaan, sotujaan tai verkkosalasanoja ja numerosarjoja lähettäjälle.
Yksi hyvin "menestynyt" suomalaishuijari on jo vuosien ajan pystynyt huiputtamaan hyväuskoisilta suomalaisilta rahaa. Tämä koijari on poiminut netistä seurakuntien, järjestöjen ja muiden organisaatioiden työntekijöiden nimiä, puhelinnumeroita ja sähköposteja. Tämän jälkeen hän on soittanut "hätäpuhelun" - useimmiten viikonloppuna. Sen sisältö on suunnilleen tämä: Olen Kaakkois-Aasiassa. Minut on ryöstetty ja menetin rahat, passin ja lentolipun. Jotta pääsen Suomen Thaimaan suurlähetystöön ja Bangkokiin hoitamaan Finnairin paluulippuun liittyviä asioita, tarvitsisin nopeasti lainaksi 150 euroa. Ne voisi lähettää rahoja siirtävän Western Unionin lähimpään konttoriin.
Tähän tarinaan liittyy paljon muitakin yksityiskohtia. Huijari väittää yleensä tuntevansa jonkun puhelun vastaanottajan paikkakunnalta, tai hän väittää, että hänellä on rahaa Suomessa pankissa, mutta sitä ei voi siirtää puhelimitse, että tyttöystävä on koettanut käydä pankissa siirtämässä rahaa, mutta se ei onnistu jne.
Tätä toimintaa on jatkunut menestyksellisesti jo pari kolme vuotta. Kaveri saa jatkuvasti huijattua sen verran rahaa, että pystyy sillä elämään. ÄLKÄÄ missään tapauksessa lähettäkö rahaa, vaikka summa tuntuisi pieneltä.
Samanlainen varoitus koskee pyyntöjä, joissa pyydetään lähettämään kirjekuoressa rahaa hyväntekeväisyyskohteeseen. Suhtautukaa varoen myös sellaisiin ulkomaisiin nettikauppoihin, joiden tuotteiden hinnasta sanotaan menevän 20-50 % prosenttia esimerkiksi Punaiselle Ristille. Jos vastaanottaja-Punaista Ristiä ei ole yksilöity tai homma tuntuu muutenkin jotenkin epäselvältä, jätä kauppa tekemättä.
Jos taas haluat lahjoittaa joululahjan tai –joulurahaa Punaisen Ristin katastrofirahastoon, se onnistuu helpoimmin www.punainenristi.fi –sivujen kautta.